Kaupunginhallitus
Pöytäkirja 21.11.2022/Pykälä 378

Kaupunginhallitus 14.11.2022 § 375 

Valmistelu- ja lisätiedot

rahoitusjohtaja Henrik Rainio, etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Kuntatalouden tila

Kuntien toiminta ja talous mullistuu vuoden 2023 alussa, kun sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueille. Keskimäärin noin puolet kuntien tuloista ja menoista siirtyvät hyvinvointialueelle. Kuntien menot muodostuvat jatkossa pitkälti sivistystoimen, elinvoiman ja teknisen sektorin toimintakuluista. Muutos vaikeuttaa kuntien talouden sopeuttamismahdollisuuksia, mutta toisaalta jäljelle jäävien tehtävien menokehitys on tasaisempaa ja ennakoitavampaa.

Hyvinvointialueuudistuksen myötä kaikkien kuntien tuloveroprosenttia alennetaan 12,64 prosenttiyksiköllä vuodelle 2023. Keskimääräinen kunnallisveroprosentti uudistuksen jälkeen kunnissa on noin 7,4 prosenttia. Kunnat saavat vuonna 2023 kunnallisverotuloja vanhoilta verovuosilta edelleen korkeamman veroprosentin mukaisesti.

Kunnille tilitettävästä yhteisöverosta leikataan kolmannes valtiolle hyvinvointialueuudistuksen myötä, mutta yhteisöveron merkitys kuntien rahoituspohjassa säilyy edelleen vahvana. Kiinteistöverotukseen ei ole tulossa muutoksia, ja sen suhteellinen merkitys kaksinkertaistuu kuntien rahoituspohjassa.

Valtionosuusjärjestelmä muuttuu hyvinvointialueuudistuksen myötä, kun sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen järjestämiseen liittyvät valtionosuudet poistuvat, vaikka järjestelmän perusrakenne säilyy monelta osin samankaltaisena. Valtionosuusjärjestelmän kautta kuitenkin tasataan moniportaisella tasausmekanismilla hyvinvointialueuudistuksen aiheuttamia kuntakohtaisia muutoksia.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, materiaalin saatavuushaasteet, korkea inflaatio, korkojen nousu ja jopa stagflaation uhka aiheuttavat kuntatalouteen merkittäviä haasteita.

Korkea inflaatio sekä kunta-alan palkkaratkaisu aiheuttava merkittäviä menopaineita kunnille vuonna 2023. Syksyllä laaditun kuntatalousohjelman mukaan peruspalvelujen hintaindeksin muutos vuodelle 2023 olisi noin 3,8 prosenttia, vaikka inflaatio on jo loppuvuonna 2022 kohonnut tätä korkeammaksi. Korkojen nousu vaikuttaa merkittävästi kuntien rahoituskustannuksiin, sillä kuntien nettovelka on jatkuvasti kasvanut.

Kaupungin talouden toimintaympäristö

Kaupungin talous on viime vuosina ollut selvästi ylijäämäinen pitkälti yhteisöveron hyvän kehityksen sekä valtion koronatukien takia.

Vuoden alusta voimaan tuleva hyvinvointialueuudistus heikentää kaupungin rahoituspohjaa ja taloutta samalla kun kuluihin vaikuttava inflaatio pysyy korkealla.

Kaupungissa valmisteilla oleva organisaatiouudistus aiheuttaa monia toiminnallisia muutoksia vuoden 2023 alusta, jotka vaikuttavat myös talouden lukuihin.

Toimintaympäristöön vaikuttavat lainsäädäntömuutokset liittyvät oppivelvollisuuden laajentamisen toimeenpanoon, sekä varhaiskasvatusmaksujen alentamiseen. Näiden kustannukset valtio kompensoi kunnille.

Taloudellisessa mielessä vuoden 2023 merkittävin haaste liittyy inflaation ja palkkamenojen kiihtymiseen, mikä osaltaan kasvattaa kaupungin menoja. Tilannetta helpottaa se, että kaupunki saa vielä vuonna 2023 korkeampia verotuloja vanhoilta verovuosilta aiempien veroprosenttien ja jako-osuuksien kautta.

Käyttötalouden menot

Kaupunkiin vuonna 2023 jäljelle jäävien vertailukelpoisten menojen kasvu vuoden 2023 talousarviossa on yhteensä 18,4 miljoonaa euroa 7,9 prosenttia. Menojen kasvu kiihtyy kaikilla toimialoilla. Korkea menokasvu selittyy osin inflaatiolla ja palkkakustannusten nousulle, ja osin kaupungin väestökasvulla ja panostuksella strategian mukaisiin toimenpiteisiin.

Kasvun ja oppimisen toimialla vertailukelpoisten menojen kasvu vuonna 2023 on 8,8 prosenttia, vastaavasti Elinvoiman toimialalla 12,9 prosenttia, Kaupunkikehityksen toimialalla 10,0 prosenttia sekä Konsernipalvelujen toimialalla 5,6 prosenttia.

Toimialojen yhteenlaskettu toimintakulujen määrä talousarviossa 2023 lähes puolittuu aiemmasta ollen 223,4 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2022 on noin 425 miljoonaa euroa sisältäen hyvinvointialuelle siirtyvät toiminnot.

Kaupungin toimialojen toiminnan tulosta kuvaavan toimintakatteen määräksi talousarviovuonna 2023 muodostuu -153,7 miljoonaa euroa.

Käyttötalouden tulot

Toimintatulojen määrä talousarviossa 2023 on 69,1 miljoonaa euroa. Myynti- ja maksutuottojen määrä vähenee vuodesta 2022 sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen tuottojen jäädessä pois. Kaupungille jäljelle jäävien toimintatuottojen odotetaan kasvavan maltillisesti noin 1 prosentin verran vuosittain.

Kaupungin kunnallisveron tuoton arvioidaan uudella 7,11 prosentin verokannalla tuottavan vuonna 2023 noin 97 miljoonaa euroa. Summassa on mukana kertaluonteisesti edellisisltä vuosilta korkeammalla veroprosentilla tilitettäviä kunnallisveroja noin 11 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuotto kuitenkin alenee veroprosenttileikkauksen takia noin 121,7 miljoonaa euroa vuodesta 2022. Kunnallisvero säilyy edelleen selvästi kaupungin suurimpana yksittäisenä tulonlähteenä, vaikka sen suhteellinen merkitys heikkenee jonkin verran.

Yhteisöveron tuottoarvio on noin 34 miljoonaan euroa vuonna 2023. Yhteisöveron tuotto vuonna 2023 sisältää jonkin verran verotuloja myös edellisiltä verovuosilta, jotka kaupunki saa korkeamman jako-osuuden perusteella. Taloussuhdanteiden muutokset vaikuttavat vuosittain yhteisöveron tuottoon. Yhteisöverojen osuus kaupungin verorahoituksesta on noin 17 prosenttia.

Porvoon kaupungin kiinteistöveroprosentteihin ei esitetä muutoksia vuodelle 2023. Kiinteistöveron arvioidaan tuottavan kaupungille noin 17,2 miljoonaa euroa, mikä on aiempien vuosien tasolla.

Porvoon valtionosuudet vuonna 2023 tulevat olemaan reilu 47 miljoonaa euroa. Summasta noin puolet on peruspalvelujen valtionosuutta ja toiset puolet valtionosuuksista koostuu erilaisista tasaus- ja kompensaatioelementeistä.

Kaupungin talouden tasapaino

Kaupungin talous on vuonna 2023 tasapainossa pitkälti kertaluonteisten verorahoitukseen liittyvien erien myötä. Kaupungin ylijäämän määräksi vuonna 2023 muodostuu 15,0 miljoonaa euroa. 

Vuosina 2024-2025 kaupungin talous kääntyy alijäämäiseksi kertaluonteisten erien poistuessa. Valtionosuusjärjestelmän moniportainen hyvinvointialueuudistukseen liittyvä uusi tasausjärjestelmä vähnetää asteittain vuoteen 2027 mennessä kaupungin valtionosuustuloja noin 3,3 miljoonaa euroa. Vuosikatteiden määrät vuosina 2024 sekä 2025 eivät riitä kattamaan kaupungin poistoja ja talous kääntyy alijäämäiseksi.

Tulos vuonna 2024 on taloussuunnitelman mukaan noin 6 miljoonaa euroa alijäämäinen ja vuonna 2025 noin 13 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tulojen vähentymisen kanssa samanaikaisesti menokasvun ennakoidaan olevan edelleen kohtuullisen ripeää. Menojen ennakoidaan kasvavan noin 4 prosenttia vuodessa taloussuunnitelmavuosina.

Investoinnit

Kaupungin investointisuunnitelman mukaan vuosille 2023-2026 on kohdistumassa yhteensä noin 139 miljoonan euron investoinnit. Vuodelle 2023 investointeja kohdistuu yhteensä 27,5 miljoonaa euroa, joista talonrakennusinvestointien osuus on 14,0 miljoonaa euroa ja kaupunkikehityksen osuus 10,8 miljoonaa euroa. Suurimmat yksittäiset investointikohteet ovat Hinthaaran sivistyskeskus, Bjurbölen päiväkoti sekä hallinnon toimitilojen keskittäminen. Lisäksi vuonna 2023 tehdään myös lukuisia pienempiä investointeja muun muassa koulu- ja päiväkotirakennuksiin sekä niiden piha-alueisiin.

Investointiohjelmassa korostuu suunnitteluvuosina erityisesti useat koulu- ja päiväkoti-investoinnit, kaupunkikehityksen kasvua tukevat investoinnit sekä Kokonniemen liikuntakeskuksen ensimmäisen vaiheen investoinnit. Lisäksi varaudutaan pääomittamaan Itäradan hankeyhtiötä sekä varaudutaan Kuninkaantien työterveys yritysjärjestelyyn.

Kaupungin käyttötalouden kehitys vuoden 2023 jälkeen vaikuttaa myös investointimahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Mikäli käyttötalouden kehitysnäkymät saadaan käännettyä ylijäämäisiksi, mahdollistaa tämä myös paremmin investointeja tulevaisuudessa.

Lainanotto

Kaupungin vuotuinen lainarahoitustarve tai lainanlyhennysvara muodostuu vuosikatteen ja nettoinvestointien välisestä erotuksesta. Tasapainossa olevassa taloudessa vuosikatteella voidaan rahoittaa nettoinvestoinnit. Pitkällä aikavälillä vuosikatteella tulee rahoittaa myös lainan lyhennykset.

Korkea investointitaso yhdessä heikkenevän käyttötalouden kanssa tarkoittaa, että kaupungin lainakanta on jälleen kääntymässä kasvuun. Vuoden 2023 lopussa lainakannan ennakoidaan olevan noin 81,3 miljoonaa euroa, mutta vuoden 2026 lopussa jo 149,9 miljoonaa euroa.

Hyvinvointialueuudistus heikentää kaupungin investointikykyä ja lainanottokykyä, kun tulopohja puolittuu lainojen jäädessä käytännössä kokonaan kaupungille. Ennen uudistusta kaupungin kestävä investointitaso pitkällä aikavälillä oli noin 25-30 miljoonaa euroa vuodessa. Uudistuksen jälkeen kestävä vuosittainen taso on lähempänä 20 miljoonaa euroa.

Korkotaso on ollut useita vuosia poikkeuksellisen matala. Kaupungin lainojen keskikorko on vuoden lopussa noin 0,3 prosenttia ja koko lainasalkku on sidottu kiinteäkorkoisiin lainoihin. Uusien lainojen keskikorko tulee kuitenkin olemaan huomattavasti korkeampi, tällä hetkellä noin 3,0 - 3,5 prosenttia. Tämä tarkoittaa, että lähivuosina kaupungin tulee myös varautua korkokustannusten nousuun. 

Liikelaitokset

Liikelaitosten johtokuntien tehtävänä on kuntalain mukaisesti hyväksyä liikelaitoksen talousarvio ja taloussuunnitelma sekä päättää liikelaitoksen investoinneista, jollei muuta ole määrätty. Kaupunginvaltuusto päättää liikelaitosten sitovat tavoitteet, sekä kaupungin ja liikelaitoksen väliset rahoituserät, mm. tuottotavoitteen.

Liikelaitokset rahoittavat lähtökohtaisesti investointinsa tulorahoituksellaan. Porvoon veden isompi investointi Saksalan vesilaitokseen jatkuu vuonna 2023, minkä vuoksi kaupunki on valmistautunut myöntämään kuuden miljoonan euron lainan liikelaitokselle.

Konserniyhtiöt

Konsernin tytäryhtiöiden merkitys, osana kuntakonsernia, kasvaa vuoden 2023 alussa, kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueen vastuulle.

Kuntalain mukaisesti valtuusto määrittelee omistajapoliittiset tavoitteet omistamilleen yhteisöille, sekä päättää omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Valtuusto päättää myös talousarviosta ja taloussuunnitelmasta, joihin sisältyy omistajapolitiikasta johdetut vuositavoitteet merkittävimmille konsernin yhteisöille.

Toimintansa 1.1.2023 aloittava konsernijaosto ohjaa ja valvoo omistajana, että tytäryhteisöt toimivat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden ja kaupunkistrategian mukaisesti sekä huolehtii konsernivalvonnan toteuttamisesta konserniohjeiden mukaisesti.

Liite

Talousarvio 2023 ja taloussuunnitelma 2023 - 2025

Kaupunginjohtaja

Kaupunginhallitus käy yleiskeskustelun vuoden 2023 talousarviosta ja vuosien 2023 - 2025 taloussuunnitelmasta ja jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan.

Päätös

Kaupunginhallitus kävi yleiskeskustelun vuoden 2023 talousarviosta ja vuosien 2023 - 2025 taloussuunnitelmasta ja päätti yksimielisesti jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan.

Kaupunginhallitus 21.11.2022 § 378  

2116/02.02.00/2022  

Kaupunginjohtaja

Kaupunginhallitus jatkaa yleiskeskustelua vuoden 2023 talousarvioista ja vuosien 2023 - 2025 taloussuunnitelmasta ja jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan.

Päätös