Kaupunkikehityslautakunta
Pöytäkirja 01.11.2022/Pykälä 193

Kaupunkikehityslautakunta 01.11.2022 § 193  

2830/02.02.00/2022  

Valmistelu ja lisätietoja

Kaupunkisuunnittelupäällikkö Dan Mollgren,

Vuorovaikutussuunnittelija Mikko Nikkanen,  etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Valtuutettu Mika Varpio on 28.2.2019 tehnyt aloitteen osallistuvan budjetoinnin käyttöönotosta kaupunkikehityksessä. Aloitteen on allekirjoittanut 17 luottamushenkilöä.

Aloitteessa esitetään seuraavat perustelut:

Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Se on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaikka valtuusto päättääkin kuntatalouden isoista linjoista ja kokonaisuuksista, kuntalaisia kannattaa kuunnella. Tuloksena on osuvampia palveluja ja tyytyväisempiä asukkaita.

Kuntaliitto on julkaissut kesäkuussa 2017 Suomen ensimmäisen osallistuvan budjetoinnin oppaan kunnille. Oppaassa on esitelty eri tapoja soveltaa osallistuvaa budjetointia sekä kuvattu siitä saatavia keskeisiä hyötyjä. Myös kuntalain 22 §:ssä kannustetaan osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen erityisesti järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun. Lisäksi osallistuvan budjetoinnin toteuttaminen Porvoossa on linjassa uuden strategiamme kanssa.

Kansainvälisesti osallistuvaa budjetointia käytetään verrattain laajasti, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Islannissa vuodesta 2011 käytössä ollut naapurustojen kehittäminen osallistuvan budjetoinnin avulla on saanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja, kuten Nordic Best Practice Challenge palkinnon vuonna 2015. Myös YK on nimennyt osallistuvan budjetoinnin yhdeksi parhaimmista hallinnon käytännöistä

Parhaimmillaan osallistuva budjetointi lisää kuntalaisten aktiivisuutta ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon sekä auttaa kohdentamaan verovaroja tehokkaasti oikeisiin kohteisiin. Osallistuvaan budjetointiin ei ole yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Sama malli ei sovellu jokaiseen kuntaan.

Kuntaliitto kannustaa kuntien viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja asukkaita tutustumaan oppaaseen ja kokeilemaan erityyppisiä osallistuvan budjetoinnin muotoja. Suomessa menetelmää on käytetty menestyksekkäästi esimerkiksi Tesoman lähiön kehittämiseen Tampereella (3), lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen Vihdissä (4), nuorten ja vanhusten ottamiseksi mukaan budjetointiin Iisalmella (5), kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen Helsingissä (6) ja Varkaus on ottanut sen käyttöön työllisyys- ja nuorisopalveluissa (7) . Porvoossa osallistuvaa budjetointia on kokeiltu onnistuneesti Kevätkummussa vuonna 2018 (8) . Muiden kuntien malleja voidaan hyödyntää myös Porvoossa.

Yhtenä toimintatapana voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen prosessi:

Kaupunginosille annetaan mahdollisuus päättää tietyiltä osin kaupungin budjetista saadulla määrärahalla oman alueensa kehittämiskohteista. Budjettiin varataan kaupunginosille kehitysbudjetti, joka jaetaan suhteutettuna alueen väkilukuun. Jotta pienimmät alueet saisivat myös jonkin minimisumman, voidaan esimerkiksi neljäsosa budjetista jakaa tasan kaikkien alueiden kesken. Nelivaiheisen prosessin tiivistetty kuvaus:

1) Kuka tahansa kaupunkilainen voi esittää oman ideansa kaupunginosansa kehityshankkeeksi. Ideoita voidaan kerätä eri medioiden kautta, mukaan lukien sosiaalinen media, mikä helpottaa osallistumista.

2) Kaupunginosiin perustetaan työryhmät, jotka valitsevat 20 kehitysideaa ja niistä tehdään kaupungin tai ulkopuolisen konsultin toimesta alustavat suunnitelmat ja kustannusarviot.

3) Annetut ehdotukset asetetaan äänestettäviksi. Äänestys voidaan toteuttaa sähköisellä alustalla tai muulla sopivaksi katsotulla tavalla. Äänestäjä valitsee ensin kaupunginosan ja sitten hankkeet, joita haluaa äänestää. Asukas voi valita niin monta projektia, kuin budjetti sallii.

4) Eniten ääniä saaneet ehdotukset etenevät julkisiin tarjouksiin ja edelleen toteutukseen. Toteutukseen valittuja hankkeita jatkotyöstetään yhdessä hankkeita esittäneiden kanssa.

Ehdotukset voivat olla esimerkiksi istutuksia, leikkialueita, liikuntapaikkoja, kävelypolkuja, opaskylttejä, vesipisteitä, penkkejä yms. Prosessi osallistaa kaupunkilaisia uudella tavalla ja antaa mahdollisuuden päätöksentekoon ja oman asuinalueensa kehittämiseen pienellä kynnyksellä.

Aloitteen 17 allekirjoittajaa esittävät, että Porvoossa jatketaan Kevätkummun hankkeen viitoittamaa tietä ja otetaan osallistuva budjetointi kiinteästi osaksi kaupunkikehitystä, kuntatekniikan investointeja ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä ja, että osallistuva budjetointi lisätään talousarvioon.

Vastaus aloitteeseen:

Kaupunkisuunnitteluyksikkö on selvittänyt osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa.

Osallistuva budjetointi on instrumenttina mielenkiintoinen työkalu, joka mahdollistaa aloitteessa kuvatulla tavalla kaupunkilaisten uudenlaisen osallistamisen päätöksentekoprosessiin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 1 pykälässä todetaan, että lain yleisenä tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. Tämä pykälä tavoitteleekin mm. jokaisen kuntalaisen osallistumismahdollisuuden takaamista ja tässä kohdassa osallistuva budjetoinnin ongelmallisuus nousee esille. Osallistuvan budjetoinnin käytännöntoteutukset ovat yleensä verkkosovelluksia, jotka palvelevat hyvin verkkoympäristöihin harjaantuneita kuntalaisia. Kuitenkin iso osa kuntalaisista (mm. ikääntyneet) eivät tunne näitä sovelluksia. Monesti osallistuvan budjetoinnin prosessit huipentuvat verkkoäänestyksiin, joissa valitaan vaihtoehdoista eniten ääniä saanut vaihtoehto kunnan päätöksentekoprosessiin vietäväksi. Näissä äänestyksissä riskinä on tulosten vinoutuminen siten, että eniten asialleen näkyvyyttä saava "ehdotus" voi voittaa äänestyksessä kokonaistaloudellisesti edullisemman tai useammalle kuntalaiselle hyötyä tuovan vaihtoehdon.

Jotta nämä äänestykset saataisiin toimimaan demokraattisesti laajalla äänestäjäpohjalla, tulisi kaupungin käyttää merkittävästi resursseja osallistuvan budjetoinnin metodien esittelyyn sekä siinä hyödynnettävien työkalujen mainostamiseen kuntalaisille. Tasapuolinen kohtelu on ensiarvoisen tärkeää, joten metodien ja itse järjestelmän luomiseen sekä sen ylläpitoon ja seurantaan tulisi tällöin korvamerkitä määrärahoja jokaiselle vuodelle. Organisaatioon tarvittaisiin vuorovaikutussuunnittelijan lisäksi henkilö, jonka tehtävä olisi kehittää hyvät ja tasapuoliset metodit, luoda itse järjestelmä ja myös koordinoida osallistuvan budjetoinnin hankkeita.

Porvoon kaupunkistrategian yhtenä kärkiteemana on Kaupunkielämän syke, jonka alakohtana mainitaan "aito vuoropuhelu ja laajavuorovaikutus". Porvoon kaupunki on osallistuvan budjetoinnin sijaan tavoitellut tätä kärkiteemaa palkkaamalla kaupunkikehitykseen vuorovaikutussuunnittelijan, joka on aloittanut tehtävässä maaliskuussa 2022. Hänen tehtävänkuvaansa kuuluu muun muassa kuntalaisten sekä kaupungin välisen vuorovaikutuksen sekä vuoropuhelun lisääminen. Vuorovaikutussuunnittelijan uuden resurssin avulla kaupunkisuunnittelu on voinnut toteuttaa vuoden 2022 aikana aiempaa laajempaa kaavahankekohtaista vuorovaikutustyötä, mutta järjestelmällinen ja tasapuolisen kohtelun varmistava osallistuva budjetointi sekä sen käyttöönotto vaatisi nykyistä enemmän määrärahoja ja henkilöstöä organisaatiossa.

Nykyisellä kaupunkisuunnittelun resurssilla voidaan toteuttaa laajaa sekä monipuolista vuorovaikutusta kaavan eri vaiheissa. Yhtenä esimerkkinä tästä on Kokonniemen liikuntakeskuksen vuorovaikutusselvitys (Porvoon Kokonniemen liikuntakeskuksen kehittäminen, kaupunkilaisten kuuleminen konseptiluonnoksen pohjalta, loppuraportti 25.11.2021) vuonna 2021. Selvityksessä toteutettiin laaja asukkaiden ja sidosryhmien kuulemis- ja osallistamisprosessi, johon kuului erilaisia tapahtumia (mm. työpajoja) sekä verkkokysely, joka keräsi runsaasti vastauksia. Tämän kaltaiseen osallistamistyöhön kaupunkisuunnittelun resurssit riittävät nykyisellään ja tällä metodilla on parhaimmillaan saatu kuntalaisia osallistettua hyvin erilaisista segmenteistä. Kokonniemen vuorovaikutustyö toi esille erityisesti nuorten toiveet ja tarpeet, joiden pohjalta hankkeen tavoitteita pystyttiin täydentämään.

Osallistuvan budjetoinnin käyttöönottoa tutkittaessa kävi ilmi, että metodin käyttöönotto Porvoossa edellyttäisi vähintään kaupunkisuunnitteluyksikön resurssien kasvattamista nykyisestä ja todennäköisesti yhden uuden henkilön palkkaamista varta vasten osallistuvaa budjetointia hoitamaan. Nykyisellä resurssoinnilla osallistuvan budjetoinnin lisääminen kaupunkisuunnittelun tehtäviin ei ole taloudellisesti mahdollista.

Liite:

Mika Varpion valtuustoaloite

Apulaiskaupunginjohtaja

Kaupunkikehityslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että edellä esitetty annetaan vastauksena valtuustoaloitteeseen.

Päätös