Ympäristöterveysjaosto
Esityslista 19.02.2026/Asianro 5

Ympäristöterveysjaosto 19.02.2026     

2510/11.05.02.08/2024  

Valmistelu ja lisätiedot

terveydensuojelusuunnittelija Maarit Lönnroth

etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Lupa- ja valvontavirasto pyytää terveydensuojeluviranomaisen lausuntoa Itäradan ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta. Lupa- ja valvontavirasto toimii YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena. Lausunto pyydetään toimittamaan 13.3.2026 mennessä osoitteeseen kirjaamo@lvv.fi. Asian diaarinumero on LVV-U/20947/2026.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus liitteineen on nähtävillä sähköisesti ympäristöhallinnon verkkosivuilla osoitteessa www.ymparisto.fi/itarata-yva.

Lausunnossa pyydetään kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin edustamanne viranomaistahon näkökulmasta:

−        näkemyksenne hankkeen todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista

−        ympäristön nykytilan kuvauksen riittävyys ja suunniteltujen selvitysten kohdentuminen todennäköisesti merkittäviin vaikutuksiin

−        suunniteltujen selvitysten yhteensovittamisen mahdollisuudet muihin menettelyihin

−        hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset.

Itärata on Lentoradalta Porvoon kautta Kouvolaan suunniteltava kaksiraiteinen nopean liikenteen rata. Itärata erkaantuu länsipäässä Pasilan ja Keravan välille suunnitellusta Lentoradasta tunnelissa Tuusulassa/Vantaalla ja liittyy itäpäässä nykyiseen Lahti–Kouvola-rataan. Rataa suunnitellaan yhdeksän kunnan alueelle, jotka ovat Tuusula, Vantaa, Kerava, Sipoo, Porvoo, Loviisa, Myrskylä, Lapinjärvi ja Kouvola. Kaukoliikenteen lisäksi rata mahdollistaa Helsingin ja Porvoon välisen lähijunaliikenteen käynnistymisen. Tavarajunaliikenteen mahdollisuutta tutkitaan Keravan ja Kouvolan välillä. Ratayhteyden pituus on vaihtoehdosta riippuen enimmillään 118 kilometriä.

Ympäristövaikutusten arviointiselostus sisältää arvion hankkeen todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista. Selostuksessa on kuvattu kunkin vaikutuslajin osalta alueen nykytila, arvio vaikutuksista sekä keinoja haitallisten vaikutusten estämiseksi ja vähentämiseksi.

Tässä lausunnossa on käsitelty erityisesti ihmisten elinoloihin ja terveyteen sekä pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia itä-Uudellamaalla. YVA-selostuksessa on käsitelty ja vertailtu useita linjausvaihtoehtoja. Jatkosuunnitteluun on valittu arvioinnissa esiin tulleiden vaikutusten perusteella seuraavat vaihtoehdot:

Lentorata–Backas

Jatkosuunnitteluun on valittu Nikkilän eteläpuolinen linjaus (vaihtoehto NE). Vaihtoehto on pituudeltaan ja matka-ajaltaan lyhin, ja sillä on vähiten vaikutuksia ihmisiin sekä luontoon. Vaihtoehto on yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kannalta myönteisin vaihtoehto.

Backas–Björkdal

Jatkosuunnitteluun on valittu Kuninkaanportin (vaihtoehto K) ja pistoraiteen linjaus (K+) sekä yksi tunnelilinjaus. Tunnelissa kulkevat vaihtoehdot vähentävät altistuvia melulle ja tärinälle maanpäällisiin vaihtoehtoihin nähden, mutta siirtävät ympäristöriskin painopistettä pohjavesitekniseen hallintaan. Porvoon kaupungilta on pyydetty kesään 2026 mennessä näkemys kaupungin kannalta parhaasta tunnelilinjausvaihtoehdosta, joka otettaisiin jatkosuunnitteluun.

Björkdal–Teuroinen

Jatkosuunnitteluun on valittu Lapinjärven eteläinen linjaus (vaihtoehto LE). Vaihtoehdolla on vähiten haittavaikutuksia ihmisiin ja se aiheuttaa pienimmät haitat luonnolle. Lapinjärven molemmat vaihtoehdot ovat yhdyskuntarakenteen ja maankäytön sekä pinta- ja pohjavesivaikutusten osalta parempia kuin Myrskylän vaihtoehto. Valittu vaihtoehto mahdollistaa tulevaisuudessa useampia asemapaikkoja (Koskenkylä, Lapinjärvi, Elimäki), tukee itäisen rantaradan linjausta ja mahdollistaa Lahti–Loviisa-radan hyödyntämisen helpoimmin.

Teuroinen–Koria YVA-menettelyssä on tarkasteltu vain yhtä linjausvaihtoehtoa

Suositellut toimenpiteet terveysvaikutusten lieventämiseksi

(melu, tärinä, runkomelu) ovat meluesteet ja ‑vallit herkkiin kohtiin, hiljaiset kiskoprofiilit ja säännöllinen hionta, alusrakenteen runkomelun vaimennuselementit, nopeus‑ ja ajoitus herkissä yöjaksoissa, työnaikaisen melun rajoitukset ja tiedotus.

Pohjavesien suojelemiseksi esitetään I/II‑luokan alueilla kaksinkertainen suojaus (polttoaineet/kemikaalit), hulevesien esikäsittely (laskeutus/öljynerotus), tiivis injektointi tunneliosuuksilla ja vuotovesien mittaus alenemaseuranta sekä työnaikainen vesienhallintasuunnitelma (selkeät sulku‑/valumapolut).

 Viihtyvyyteen vaikuttavat päätekijät ovat:

−        Melu ja runkomelu (erityisesti ulkoilu- ja asuinalueilla)

−        Maisemavaikutukset (maanpäälliset linjat vs. tunnelilinjat)

−        Virkistysreittien ja alueiden pirstoutuminen tai kulkuyhteyksien muuttuminen

−        Hoito‑ ja oppilaitosrakennusten lähiympäristön rauhallisuus

−        Rakentamisen aikaiset häiriöt (liikenne, pöly, tärinä, louhekuljetukset – korostuu tunnelien suuaukoilla)

Viihtyvyyden kannalta edullisimpia ovat vaihtoehdot, jotka:

−        Sijoittuvat mahdollisimman kauas asutuksesta ja hoitolaitoksista

−        Kulkevat tunnelissa kaupunki‑ ja kyläalueilla

−        Välttävät virkistys- ja ulkoilualueiden katkaisemista

−        Säästävät luonnonrauha‑alueita ja maisemallisesti arvokkaita näkymiä

Jatkosuunnitteluun valitut linjat ovat YVA-aineiston mukaan viihtyvyyden kannalta suhteellisesti parhaat kompromissit.

Ympäristöterveydenhuollon päällikkö