Ympäristöterveysjaosto
Pöytäkirja 20.03.2025/Pykälä 30

Ympäristöterveysjaosto 20.03.2025 § 30  

2843/11.05.02.08/2023  

Valmistelu ja lisätiedot

terveydensuojelusuunnittelija Maarit Lönnroth

etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Myrskylän ympäristönsuojeluviranomainen pyytää terveydensuojeluviranomaiselta lausuntoa Viiskivi Oy:n ympäristölupahakemuksesta kiinteistölle Kapsa (504-405-23-169), Myrskylä. Alueella on voimassa oleva maa-aineslupa sekä umpeutunut ympäristölupa kallion louhintaan ja louheen murskaukseen. Lupaa haetaan kiviaineksen louhintaan ja murskaukseen sekä pilaantumattoman maa- ja kiviaineksen ja asfaltin kappaleiden vastaanottoon ja käsittelyyn. Lausunto pyydetään toimittamaan 10.4.2025 mennessä Lupapiste.fi -palvelun kautta.

Askolan kunnan rakennus- ja ympäristölautakunta on 2.12.2021 § 101 myöntänyt Viiskivi Oy:lle luvan maa-ainesten ottamiseen kokonaisottomäärälle 400 000 m3 kymmenen vuoden aikana. Lupa on voimassa 10 vuotta päätöspäivästä eli 2.12.2031 saakka. Rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan 10 vuodeksi koskien kallion louhintaa ja murskausta 28.8.2014 § 55. Ympäristölupa on vahvistettu Vaasan hallinto-oikeuden päätöksellä 2.10.2015. Ympäristölupa on päättynyt 28.8.2024. Samalle hakijalle on lisäksi myönnetty viereiselle kiinteistölle 20.12.2018 § 85 toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa maankaatopaikalle sekä pilaantumattoman maa-ainesjätteen, betoni- ja tiilijätteen sekä pysyvän jätteen muuhun käsittelyyn.

Kapsan kallioalue sijaitsee seututien 1751 Myrskylä‐Porlammi pohjoispuolella. Suunnitelma‐alue rajoittuu itäosaltaan Myrskylän ja Lapinjärven kunnanrajaan. Alue on jo aiemmin ollut kiviainesten ottamis‐ ja jalostuskäytössä ja alueelle on avattu louhos. Alue on enimmäkseen avokalliota. Alueella murskataan alueelta otettavaa kiviainesta tie‐ ja muuhun rakentamiskäyttöön. Eri murskelajikkeita tuotetaan keskimäärin 50 000 tonnia, maksimissaan 120 000 tonnia vuodessa.

Louhintatyö koostuu porauksesta, panostuksesta, räjäytyksestä sekä ylisuurten lohkareiden rikotuksesta. Louhittavalta alueelta poistetaan pintamaat ja ne varastoidaan alueen itäosaan melu‐ ja pölyesteiksi.

Murskauslaitos sijoitetaan alueen pohjatasolle ja mahdollisimman lähelle louhoksen seinämää, josta kalliota kulloinkin otetaan. Valmiit murskelajikkeet siirretään murskauslaitokselta varastokasoihin ja niistä kuorma‐autoihin pyöräkuormaajalla. Valmiit tuotteet kuljetetaan alueelta kuorma‐autoilla.

Toiminta on yleensä kausittaista kiviaineksen kysynnän mukaan, mutta toimintaa voi olla ympäri vuoden. Toiminnassa voi olla myös välivuosia, jolloin alueelta ei oteta lainkaan kiviaineksia. Murskauslaitos on siirrettävä eli laitos tuodaan alueelle jokaista toimintakertaa varten ja viedään pois kunkin urakan päätyttyä. Murskaus tehdään urakoina, yhden murskausjakson kesto on yleensä 3–8 viikkoa. Murskauskertoja on yleensä 1–3 vuodessa. Suhteutettuna keskimääräiseen vuotuiseen ottomäärään alueella on räjäytyksiä arviolta 2–3 kpl vuosittain.

Päivittäiset toiminta‐ajat:

• murskaus arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00–22.00 välisenä aikana
• poraus arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 7.00–21.00 välisenä aikana
• räjäytykset ja rikotus arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 8.00–18.00 välisenä aikana
• kuormaus ja kuljetus arkipäivisin maanantaista perjantaihin klo 6.00–22.00 välisenä aikana. Maa‐ainesten kuljetusta poikkeustapauksissa lauantaisin klo 7.00–16.00. 

Liikennettä on aktiivisina aikoina 10–30 autoa vuorokaudessa.

Työmaa‐alue pidetään siistinä maa‐aines‐ ja ympäristölupien mukaisesti ja asiattomien pääsy alueelle on kielletty. Toiminnan päätyttyä alue maisemoidaan ja siistitään.

Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 500 metrin päässä ottamisalueen rajasta alueen eteläpuolella. Ottamisalueen läheisyydessä ei sijaitse pohjavesialueita.

Pölypäästöjä syntyy murskausprosessin eri vaiheissa ja jonkin verran murskeen siirrossa (kuormaus, kuljetukset) ja seulonnassa. Pölyn leviämistä estetään olosuhteiden ja mahdollisuuksien mukaan kastelemalla käsiteltävä materiaali (murskauksessa) ja koteloimalla laitoksen kuljettimet ja seulat. Pölyämistä vähennetään myös pitämällä putoamiskorkeudet mahdollisimmat pieninä. Alueen maapohjan pölyäminen estetään tarvittaessa kastelemalla. Pölyämistä itään ja pohjoiseen ehkäistään myös varastokasojen sijoittelulla. Hakemuksessa esitetään ilmanlaatuselvitys vuodelta 2013, jonka mukaan on oletettavaa, että hiukkaspitoisuuksien raja- ja ohjearvot alittuvat mahdollisesti häiriintyvissä kohteissa. Raportin mukaan on kuitenkin mahdollista, että suotuisissa sääolosuhteissa voi vuorokausiarvo olla kohtuullisen korkea. Syntyvää pölyä esitetään arvioitavaksi tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti.

Toiminnassa melua syntyy murskauksessa, kuljetuksissa ja kuormauksessa sekä seulonnassa. Merkittävin yksittäinen melunlähde on murskauslaitos. Kuormaus ja työkoneet, esim. peruutushälyttimien ääni, voivat ajoittain nostaa melutasoa. Äänen kuuluvuus ympäristöön vaihtelee mm. sääolosuhteista ja vuorokaudenajasta riippuen. Melun leviämisesteinä toimivat luontaiset maastonmuodot ja louhinnassa syntyneet kallioseinämät sekä varastokasat. Meluhaittaa vähentävät osaltaan myös kaluston säännöllinen kunnossapito ja huolto ja muut laitetekniset ratkaisut. Murskaus on kausittaista ja vuosittainen toiminta‐aika on suhteellisen lyhyt. Hakemuksessa esitetään melumittausraportti vuodelta 2017, jonka mukaan murskauksesta aiheutuva melu ei ylitä ohjearvoja lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Syntyvää melua esitetään arvioitavaksi tuotannon aikana jatkuvasti aistinvaraisesti.

Ottoalueella ei säilytetä suuria määriä polttoaineita ja murskauslaitos on paikalla vain toiminnan ajan. Ottoalueen sade‐ ja hulevedet virtaavat ojia pitkin pohjoiseen ja itään. Itäosaan purkavan ojan varrelle rakennetaan uusi selkeytysallas. Varmistetaan, että poistovesien mukana alueelta ei poistu ympäristölle vahingollisia aineita. Tarvittaessa veden käsittelyä tehostetaan esim. öljynerottimin. Murskauslaitoksen sosiaalitilan käymälän jätevedet johdetaan umpisäiliöön ja viedään jätevedenpuhdistamolle. Vaihtoehtoisesti käytetään kuivakäymälää. Kiinteistön Syrjälä 504‐405‐22‐158 porakaivon veden laatua tarkkaillaan. Kaivosta otetaan vedenlaatunäyte ja mitataan veden pinnan korkeus kolmen vuoden välein toiminnan ollessa aktiivista.

Ympäristöterveydenhuollon päällikkö