Ympäristöterveysjaosto
Pöytäkirja 22.02.2024/Pykälä 16

Ympäristöterveysjaosto 22.02.2024 § 16  

70/11.05.02.08/2024  

Valmistelu- ja lisätiedot

terveydensuojelusuunnittelija Maarit Lönnroth

etunimi.sukunimi@porvoo.fi

Uudenmaan ELY-keskus pyytää Loviisan terveydensuojelu-viranomaisen lausuntoa siitä, onko ympäristövaikutusten arviointi-menettelyä (YVA-menettely) tarpeen soveltaa Forus Oy:n Röjsjön ja Brännankärretin aurinkovoimalahankkeeseen. Päätöstä tehtäessä otetaan huomioon hankkeen ominaisuudet, sijainti ja vaikutusten luonne. Lausunto pyydetään lähettämään sähköisesti Uudenmaan ELY-keskuksen kirjaamoon (kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi) sekä tiedoksi asian käsittelijälle (reetta.suni@ely-keskus.fi) viimeistään perjantaina 9.2.2024. Lausunnon antamiselle myönnettiin lisäaikaa 23.2.2024 saakka. Asian diaarinumero on UUDELY/18449/2023.

Suunniteltu aurinkovoimala tuottaa vuodessa noin 150 GWh sähköä. Tämä vastaa noin 80 000 suomalaisen kerrostalokaksion sähkön-kulutusta. Elinkaarensa aikana voimala tuottaa sähköä arviolta noin 4 400 GWh. Voimalan elinkaareksi arvioidaan 30-40 vuotta.

Hankealue koostuu kahdesta erillisestä alueesta: läntisestä Röjsjön noin 139 hehtaarin kokoisesta alueesta ja itäisestä Brännankärretin noin 48 hehtaarin kokoisesta alueesta. Röjsjön alue sijaitsee noin
10 kilometriä Loviisan keskustaajamasta luoteeseen. Röjsjön osa hankealuetta on rakentamatonta ja sitä on kuivattu metsätalouden takia, joten sillä ei koeta olevan merkittäviä ympäristöarvoja. Hanke-alueen läheisyydessä, 200 metrin vyöhykkeen sisällä ei ole asutusta tai rakennuksia. Brännankärret sijaitsee noin 1,2 kilometriä Röjsjöstä itään. Röjsjön tavoin alue on valtaosin metsämäntyä kasvavaa räme-muuttumaa, joka ei ole luonnontilaista. Hankealueen ympärillä ei ole asutusta

Hankealueen 187 hehtaarin kokoisesta alueesta käytetään valtaosa aurinkovoimalalle. Aurinkopaneelit asennetaan kiinteille teräs-rakenteiselle telineille tasaisin rivivälein ja paneelipöytien korkein kohta on noin neljän metrin korkeudessa. Paneelit täyttävät noin
45 prosenttia rakennettavan alueen pinta-alasta.

Tehtyjen alustavien rakennettavuusarvioiden perusteella voimalan rakentaminen ja rakenteet pystytään toteuttamaan valtaosin nykyisellä ojastolla. Näin toimittaessa pyritään minimoimaan hankkeen vaikutus alueen vesistöön ja sen eläimiin. Aluskasvillisuus pidetään matalana ja siksi sen korkeutta hallitaan tarvittaessa niittämällä. Niittämisen yhteydessä ei käytetä kemikaaleja.

Sekä puistomuuntajissa että voimalan päämuuntajassa käytetään eristysaineena mineraaliöljyä. Päämuuntajassa on öljyä noin
10 000 kg ja puistomuuntajissa noin 500 kg. Päämuuntajia on yksi ja puistomuuntajia noin 120 kappaletta. Muuntajien öljyn mahdollinen vuoto ympäristöön voidaan estää betonisen valuntakaukalon avulla, mikäli muuntamoalue vaatii erityistä suojelua.

Voimalan kaasueristeiset kytkinlaitteet sisältävät SF6-kaasua, joka on voimakas kasvihuonekaasu. Voimalan kokonaisilmasto-vaikutuksiin suhteutettuna SF-6-kaasun vaikutus on kuitenkin pieni.

Aurinkovoimalan paneelistosta tai telineistöstä ei aiheudu merkittäviä heijastus-, melu- tai välkevaikutuksia. Paneelit on suunniteltu absor-boimaan tehokkaasti suoraa- ja hajasäteilyä. Auringonvalon matalilla tulokulmilla paneelit heijastavat kuitenkin jonkin verran auringon-valoa. Mikäli heijastusvaikutus muodostuisi ongelmaksi, paneelit on mahdollista päällystää heijastamattomalla pinta-kerroksella.

Rakentamisen yhteydessä liikennemelu alueella tulee kasvamaan, mutta se rajautuu hankealueille ja alueelle johtaville teille. Hanke-alueen ympärillä on metsää, joka vaimentaa liikenteen aiheuttamaa melua. Voimalaitoksen valmistuttua ainoa melua tuottava kompo-nentti on päämuuntajan jäähdytysjärjestelmä, joka sekin tuottaa melua vain auringon paistaessa. Tämän lisäksi aurinkovoimalan invertterit ja puistomuuntamot tuottavat pienemmissä määrin melua. Hakemuksen mukaan valtioneuvoston päätöksen mukaiset melu-tasot eivät ylity lähimmillä asuinkiinteistöillä.

Hankealueen läheisyydessä ei ole asutusta. Lähimmät asuin-rakennukset sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä, ja niiden ja aurinkovoimalan väliin jäävien metsien vuoksi hankealueelle ei ole näköyhteyttä. Voimala-alue tullaan aitaamaan, jolloin asiattomien henkilöiden pääsy alueelle estetään. Sähkölaitteita valvotaan myös etäluettavilla mittareilla. Tämän lisäksi aluetta valvotaan valvonta-kameroilla, joita käyttävät voimalaitoksen operaattori sekä paikallinen vartiointiliike.

Ympäristöterveydenhuollon päällikkö